Lopun alkua?

Mika

Pitkästä aikaa on jotain näytettävää, paino sanalla jotain. Parisen viikkoa sitten tuli käytyä Suomenlinnassa muutaman tunnin matkalla. Enimmäkseen tuli kuvattua jäitä, mitkä olivatkin komeita. Muutama kymmenen kuva tuli kuvattua, enimmäkseen kamerassa oli aikaisemminkin mainittu Samyang kalansilmä. Suurimmassa osassa kuvista maapallo oli siis pyöreä. Ihan hauska pelihän tuo on, mutta kun melkein kaikki kuvat näyttävät pyöreiltä niin viehätys katoaa äkkiä. Toki tiesin jo sitä ostaessa, että kovin suurella käytöllä se ei tule olemaan. Kunhan on yksi lelu lisää laukussa ja eihän sitä oltu hinnalla pilattu.

Viime viikoina on tullut mietittyä koko valokuvaus harrastusta. Siihen käyttettyä aikaa, rahaa ja turhautumista kun kuvia ei synny. Toisaalta miten antoisaa on liikkua luonnossa, oppia tuntemaan uusia kasveja, eläimiä ja niiden käyttäytymistä, miten on oppinut katsomaan luontoa uusin silmin.
Viime viikkoina ei ole tullut kuvattua kovin paljoa. Lähinnä kamera on ollut kaulassa roikkumassa koiraa ulkoiluettaessa. Kova halu olisi uusia kuvia saada, kun niitä ei tietenkään kuvaamatta tule on alkanut mietityttämääm koko harrastuksen järkevyys.
Onko valokuvaamisessa ainoa palkinto vain saada hyvä kuva, ja kun sellaisen saa niin pitää saada parempi. Eikö voi tyytyä nauttimaan vain luonnosta ja siinä sivussa ottaa kuvia? Onko harrastuksesta tullut liian vakavaa?

Kuvata haluaisin enemmän kun siihen on aikaa. En halua olla tusina kuvaaja mitä on netti täynnä. Kaikki harrastukset missä joku on hyvä vaatii paljon aikaa, uhrauksia ja lahjoja. Onko itselläni halua,lahjoja tai mahdollisuutta uhrata niin paljon mitä se vaatii? Tärkeys järjestyksessä ensin on perheeni ja aika sille, sen jälkeen valokuvaus.
Kun en halua jäädä siihen tusina kuvaajien joukkoon onko parempi pistää "pillit" pussiin?

Miksi valokuvauksesta on tullut niin suuri asia, mikä tekee kuvista ja kuvaamisesta niin tärkeää? En oikein keksi muuta selitystä kuin, valokuvaus on todella terapeuttista. Elämässä on tapahtunut muutamana vuonna paljon ikäviä asioita, kuvaamisesta olen saanut voimia ja ajatukset hetkeksi muualle.

Mielessäni olen jo muuttanut kameralaukun sisällön rahaksi, mitä siitä saisi jos sen huuto nettiin pistäisi. Ei pyörisi laukku enää jaloissa. Aikaa jäisi muuhun, mutta mihin?